Pääkirjoitus (1/2017)

Hyvä lukija,

Vuoden 2017 ensimmäinen Metalepsis keskittyy nykykirjallisuuteen ja kirjallisen kentän ajankohtaisiin ilmiöihin. Tämä numero sisältää pääkirjoituksen lisäksi yhden tieteellisen artikkelin, kaksi kirjallisuuskritiikkiä ja puheenvuoron. Tekstien tarkastelun kohteina ovat niin novellit, elämäkerrat kuin nykyajan kirjallisuudelle asetetut vaatimukset.

Metalepsiksen avaa Janica Oken puheenvuoro “Nykykirjallisuus: self-helpiä vai taidetta?”, joka käsittelee kirjallisuuden ja taiteen merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Oke keskittyy erityisesti viime aikoina sekä kirjallisuudentutkimuksessa että mediassa esillä olleeseen keskusteluun taiteen välinearvosta. Puheenvuoro on samalla myös kriittinen kannanotto kirjallisuuden itseisarvon puolesta.

Seuraavaksi on Riikka Pirisen artikkeli “Alice Munro novellin ja romaanin välissä. Avauksia novellin teorian ja narratologian suhteista”. Pirinen nostaa artikkelissaan esille Munron novellistiikan erityispiirteitä ja tarkastelee niitä sekä novellin teorian ja kirjallisen todellisuuden- ja tajunnankuvauksen kautta. Pirinen analysoi Munron novelleja sekä narratologian että novellin teorian näkökulmasta ja asettaa nämä kaksi lähestymistapaa mielenkiintoiseen vuoropuheluun.

Metalepsiksessä on luettavana ensimmäistä kertaa nyt myös kirjallisuuskritiikkejä. Ensimmäinen näistä on Tatu Pajulan kritiikki “Ge Fein The Invisibility Cloak – selittämätön Pekingissä”. Pajula tarkastelee kritiikissään kiinalaiskirjailija Ge Fein tuoretta pienoisromaania The Invisibility Cloak ja kiinnittää huomiota erityisesti teoksen lakonisuuteen ja selittämättä jääneisiin juonenkäänteisiin. Pajulan kritiikki on kiinnostava kurkistus kiinalaiseen nykykirjallisuuteen kansainvälisen kirjallisuuden kentällä. Anna Ojalahden kritiikki “Erakon ei-niin-ihmeellinen tarina” keskittyy tänä vuonna ilmestyneeseen Michael Finkelin elämäkerralliseen teokseen The Stranger in the Woods: The Extraordinary Story of the Last True Hermit, joka kertoo Christopher Knight -nimisestä erakosta. Ojalahti kyseenalaistaa kirjan nimessä luvatun ihmeellisen tarinan sekä pohtii kriittisesti kirjan kertomuksen taustalla olevaa erakkokehystä.

Keväisin terveisin,

toimittajat Anna Ojalahti ja Helena Haavisto

 

Pääkirjoitus (1/2016)

Hyvät lukijat,

Tervetuloa lukemaan Metalepsiksen ensimmäistä numeroa, jonka teemana on fantasia. Metalepsis on Tampereen yliopiston kirjallisuustieteen opiskelijoiden luoma verkkolehti ja sisältää opiskelijoiden kirjoittamia ja keskenään vertaisarvioimia artikkeleita sekä kirjallisuuden kenttään liittyviä puheenvuoroja. Ensimmäiselle julkaisulle muodostui lähetettyjen tekstien pohjalta osuvasti teema, joka korjaa muun muassa syksyllä Tampereen yliopistossa pidetyn Mitä fantasia- ja tieteisfiktio ovat, ja miksi ne ovat niin suosittuja? –kurssin satoa. Lehti sisältää kurssitöiden pohjalta muokattuja tieteellisiä artikkeleita, ja on näin osaltaan laajentamassa kirjallisuudentutkimuksen kenttää tuomalla näkyville myös opiskelijoiden panostuksen.

Fantasia kirjallisuudessa ja muussa mediassa on siirtynyt marginaalista massojen suosioon erityisesti Harry Potter –kirjojen, George R.R. Martinin Tulen ja jään laulu –fantasiasarjan ja J.R.R. Tolkienin tuotannon filmatisointien myötä. Mutta entä fantasia kirjallisuudentutkimuksessa? Fantasian ja tieteisfiktion suosio nykykulttuurissa on kiistaton, mutta niiden rooli kirjallisuudentutkimuksessa on edelleen marginaalissa, toteaa Hanna-Riikka Roine vuoden 2014 Avaimessa (Avain 3/2014, 40). Tutkimuksellista marginaalia tai ei, opiskelijoita fantasia tutkimuskohteena selkeästi kiinnostaa ja tämä innostus näkyy numeromme artikkeleissa.

Fantasia-numeron avaa Anna Ojalahden artikkeli, joka keskittyy immersioon fantasiaromaanissa. Analyysin kohteena on Robin Hobbin Fool’s Quest –fantasiaromaanin paratekstuaalisuus, sen rooli fantastisen maailman konstruoinnissa ja sitä kautta myös immersiossa. Fantasiaa hieman erilaisesta näkökulmasta tarkastelee Silja Isosompin, Eveliina Kälviäisen ja Veera Laineen teksti, jossa käsitellään seksuaalisuuden representaatiota A Game of Thrones –romaanissa ja sen pohjalta tehdyssä, HBO:n suositussa tv-sarjassa. Artikkelissa tarkastellaan Daenerys Targaryenin hahmon seksuaalisuutta ja sen kehitystä suhteuttamalla sitä fantasian hahmokonventioihin ja analysoimalla sitä muun muassa pornoutumisen käsitteen kautta.

Kolmantena on Helena Haaviston ja Helena Paloposken artikkeli, joka sukeltaa mielenkiintoisen, mutta kirjallisuudentutkimuksellisesta näkökulmasta vähälle huomiolle jääneen fanifiktion maailmaan. Haaviston ja Paloposken tutkimuskohteena ovat Harry Potter –kirjasarjan pohjalta kirjoitetut Harry/Draco slash-fanifiktiotekstit, joita analysoidaan seksuaalisuuden tutkimuksen ja queer-teorian kautta. Fantasia-numeron lopettaa Noora Vaakanaisen puheenvuoro. Vaakanaisen kirjoitus on vastine Koko Hubaran blogikirjoitukseen, joka käsitteli kirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittanutta Oneironia.

Fantasia-numeron ovat toimittaneet Helena Haavisto, Anna Ojalahti ja Noora Vaakanainen. Toimittajat kiittävät lämpimästi kaikkia kirjoittajia sekä kaikkia Tampereen kirjallisuustieteen henkilökunnan jäseniä, jotka ovat auliisti tarjonneet neuvojaan ja tukeaan tämän numeron myötä debytoivalle opiskelijaprojektille.

Anna Ojalahti

Kuva: https://unsplash.com/