Pääkirjoitus (1/2017)

Hyvä lukija,

Vuoden 2017 ensimmäinen Metalepsis keskittyy nykykirjallisuuteen ja kirjallisen kentän ajankohtaisiin ilmiöihin. Tämä numero sisältää pääkirjoituksen lisäksi yhden tieteellisen artikkelin, kaksi kirjallisuuskritiikkiä ja puheenvuoron. Tekstien tarkastelun kohteina ovat niin novellit, elämäkerrat kuin nykyajan kirjallisuudelle asetetut vaatimukset.

Metalepsiksen avaa Janica Oken puheenvuoro “Nykykirjallisuus: self-helpiä vai taidetta?”, joka käsittelee kirjallisuuden ja taiteen merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Oke keskittyy erityisesti viime aikoina sekä kirjallisuudentutkimuksessa että mediassa esillä olleeseen keskusteluun taiteen välinearvosta. Puheenvuoro on samalla myös kriittinen kannanotto kirjallisuuden itseisarvon puolesta.

Seuraavaksi on Riikka Pirisen artikkeli “Alice Munro novellin ja romaanin välissä. Avauksia novellin teorian ja narratologian suhteista”. Pirinen nostaa artikkelissaan esille Munron novellistiikan erityispiirteitä ja tarkastelee niitä sekä novellin teorian ja kirjallisen todellisuuden- ja tajunnankuvauksen kautta. Pirinen analysoi Munron novelleja sekä narratologian että novellin teorian näkökulmasta ja asettaa nämä kaksi lähestymistapaa mielenkiintoiseen vuoropuheluun.

Metalepsiksessä on luettavana ensimmäistä kertaa nyt myös kirjallisuuskritiikkejä. Ensimmäinen näistä on Tatu Pajulan kritiikki “Ge Fein The Invisibility Cloak – selittämätön Pekingissä”. Pajula tarkastelee kritiikissään kiinalaiskirjailija Ge Fein tuoretta pienoisromaania The Invisibility Cloak ja kiinnittää huomiota erityisesti teoksen lakonisuuteen ja selittämättä jääneisiin juonenkäänteisiin. Pajulan kritiikki on kiinnostava kurkistus kiinalaiseen nykykirjallisuuteen kansainvälisen kirjallisuuden kentällä. Anna Ojalahden kritiikki “Erakon ei-niin-ihmeellinen tarina” keskittyy tänä vuonna ilmestyneeseen Michael Finkelin elämäkerralliseen teokseen The Stranger in the Woods: The Extraordinary Story of the Last True Hermit, joka kertoo Christopher Knight -nimisestä erakosta. Ojalahti kyseenalaistaa kirjan nimessä luvatun ihmeellisen tarinan sekä pohtii kriittisesti kirjan kertomuksen taustalla olevaa erakkokehystä.

Keväisin terveisin,

toimittajat Anna Ojalahti ja Helena Haavisto