Month: kesäkuu 2016

Kannanotto kirjallisuuden oppiaineen puolesta

Kirjallisuuden opiskeleminen ei ole hyödytöntä. Kirjallisuudentutkimus on ala, jossa mieli, kieli, tiede ja taide vuotavat yhteen. Se tarjoaa opiskelijalleen avaimia kriittiseen ajatteluun, taitoja suurten tekstimassojen erittelyyn, valmiuksia yhteyksien havaitsemiseen ja merkitysten syvään ymmärtämiseen. Kuinka monesta tieteenalasta voidaan sanoa samaa?

Valitettavasti Jyväskylän yliopiston tekemä päätös kirjallisuuden koulutusvastuun lakkauttamisesta viestittää, ettei kirjallisuudentutkimusta nähdä muutoin kuin välineellisesti hyödyllisenä alana. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa kirjallisuutta ei voisi enää opiskella Jyväskylässä pääaineena. Kirjallisuudentuntemus uhkaa typistyä äidinkielenopettajaksi aikovan opiskelijan välttämättömäksi pahaksi.

Länsimainen sivistys perustuu suureksi osaksi korkeaan kirjalliseen kulttuuriin. Kirjallisuus ei kuitenkaan synny tyhjiössä, vaan tarvitsee tuekseen kovatasoista ja monipuolista tutkimusta: jotta lajeja ja tekniikoita voitaisiin taiteessa kehitellä ja varioida, jonkun on ensin löydettävä ja määriteltävä ne. Kirjallisuuden oppiaineen lakkauttaminen Jyväskylässä nakertaa ison aukon suomalaisen kirjallisuudentutkimuksen kenttään, joka on tällä hetkellä monikasvoinen ja ylirajainen. Samalla päätös asettaa opiskelijoita eriarvoiseen asemaan, kun alan opiskeleminen ei enää välttämättä onnistu lähikaupungissa.

Kirjallisuudentutkija on ennen kaikkea harjaantunut tekstien lukija ja tulkitsija. Nykymaailmassa erilaiset teksti ja representaatiot ovat näkyvä osa jokapäiväistä olemista. Digitalisaatio kiihdyttää trendiä entisestään, sillä suurin osa elämästämme jaetaan ensisijaisesti tekstin ja kuvan muodossa. Jos menetämme tekstianalyyttisen otteen todellisuuteemme, menetämme lopulta kyvyn kriittiseen ajatteluun. Yhteiskunta, joka ei osaa lukea hyvin, ei kykene myöskään kirjoittamaan tai ajattelemaan hyvin.

Pääaineen kirjallisuutta opiskelleet työllistyvät monipuolisiin tehtäviin kirja-, kulttuuri-, kustannus-ja media-aloille. Maisteriksi valmistuneella kirjallisuudenopiskelijalla on paljon arvokasta tietotaitoa tarjottavanaan esimerkiksi kasvaville yrityksille, jotka tarvitsevat tuekseen viestinnän ammattilaisia ja moniosaajia. Kirjallisuudenopiskelu kasvattaa tekstien ja retoriikan asiantuntijoita, mutta tämä osaaminen menetetään, jos kirjallisuuden laaja-alainen tuntemus kadottaa arvonsa.

Jyväskylän yliopiston päätös on toteutuessaan käsittämätön ja näköalaton, ja siksi vaadimme, että kaavaillut muutokset kumotaan. Opiskelijoilla täytyy jatkossakin olla mahdollisuus lukea kirjallisuutta pääaineena Jyväskylän yliopistossa.

Teema ry ja Tampereen kirjallisuustieteen opiskelijat antavat tukensa Jyväskylän kirjallisuudenopiskelijoille ja oppiaineen henkilökunnalle.

Noora Vaakanainen

Teema ry

Metalepsiksen seuraava numero ilmestyy syksyllä

Metalepsiksen toinen kirjoituskutsu on kerännyt kiinnostavia ja lupaavia tekstejä. Arviointiprosessi käynnistyy ensi viikolla, ja julkaisun seuraava numero ilmestyy syksyllä. Tulevalla numerolla ei ole teemaa, vaan kirjallisuutta lähestytään monista eri näkökulmista. Kiitämme kaikkia tekstinsä lähettäneitä – kirjallisuus ja tiede selvästi kiinnostavat opiskelijoitamme.
Kirja-arvioita ja puheenvuoroja voi lähettää toimittajille aina kesän loppuun saakka.
Kesäterveisin
Metalepsiksen toimitus